Yksi asia on jo ensimmäisten kuukausien aikana käynyt selväksi, tuli, tavalla jos toisella, on oleellinen osa Harjunmajan elämää.
Vuosia lähes käyttämättömänä olleen tulisijat kävi nokisutari tarkistamassa. Ensin hieman jännitti, minkälaisen "tuomion" tulisijat saavat, mutta kaikki tuntui olevan siltä osin kunnossa, että tulet sytytettiin ja oi sitä ihanuutta :-D Mökin lämmityksen lisäksi on tässä tullut jo monet makkarat paistettua!
Ennen sutaria isäntä itse kävi kurkkaamassa piippuun ja ottamassa mittoja piipunsuojaa varten.
Ensimmäisenä jouluna laitettiin heti myös ikkunaan kynttelikkö luomaan joulun tunnelmaa. Toki joulua ei vielä tänä vuonna Kiiliänmäessä vietetty, mutta ensi joulua jo odotetaan... josko se vietettäisiin Harjunmajan hiljaisuudessa.
Huittulan harjun korkeimmalta kohdalta näkee kauas. Kun lehdet ovat pudonneet puista, voi nähdä järven ja matkata tuulen mukana ajassa kauas kaukaisuuteen, menneisyyteen, jossa Huittulan kylä eli satoja vuosia sitten. Ja nyt me olemme tässä, näissä maisemissa ja tällä harjulla.
Vuosia lähes käyttämättömänä olleen tulisijat kävi nokisutari tarkistamassa. Ensin hieman jännitti, minkälaisen "tuomion" tulisijat saavat, mutta kaikki tuntui olevan siltä osin kunnossa, että tulet sytytettiin ja oi sitä ihanuutta :-D Mökin lämmityksen lisäksi on tässä tullut jo monet makkarat paistettua!
Ennen sutaria isäntä itse kävi kurkkaamassa piippuun ja ottamassa mittoja piipunsuojaa varten.
Myös ulkona löytyy tuli monessa muodossa. Makkaran ystävinä, oli pihamaalle heti kehiteltävä grilli. Sellaisen isäntä rakensi liiteristä löytyneestä vanhasta vesivaraajasta. Ja pitäähän meillä olla makkaravahtikin mukana. Kuvassa Kiiliän kovin kingi - venäjäntoy Pepi (1,9 kg).
Pitkin pihapiiriä löytyy myös erilaisia lyhtyjä. Ne luovat tunnelmaa pimeisiin iltoihin. Voiko lyhtyjä olla liikaa?! Riippuu kai keneltä kysyy...
Isäntä se on elementissään, kun saa raittiissa ilmassa teuroa risusavotassa. Välillä toki kaffepaussi on pidettävä.
Ensimmäisenä jouluna laitettiin heti myös ikkunaan kynttelikkö luomaan joulun tunnelmaa. Toki joulua ei vielä tänä vuonna Kiiliänmäessä vietetty, mutta ensi joulua jo odotetaan... josko se vietettäisiin Harjunmajan hiljaisuudessa.
Huittulan harjun korkeimmalta kohdalta näkee kauas. Kun lehdet ovat pudonneet puista, voi nähdä järven ja matkata tuulen mukana ajassa kauas kaukaisuuteen, menneisyyteen, jossa Huittulan kylä eli satoja vuosia sitten. Ja nyt me olemme tässä, näissä maisemissa ja tällä harjulla.
Meillä korjattiin vanhaa piippua, kun oli rapautunut. Nyt uskaltaa polttaa tulta :) Yksi vanha pönttöuuni odottaa vielä piippua, se oli vuosikymmenet sitten purettu.
VastaaPoistaTäällä Huittulassa on sellainen salaperäinen rauha, joka tarttuu, kun antaa sen tulla iholle <3 Ihanalta kuulostaa ja nätyyää siellä naapurissa. Ja todentotta lyhtyjä ei ikinä ole liikaa :)
t. naapurin mummeli