Siirry pääsisältöön

Ilo oppia tuntemaan historiaa

Kuten jo aikaisemmin olen kertonut, on Harjunmajan isännän juuret vankasti Huittulan kylässä. Kalastaja-isoisä Lamberg, kun asettui aikoinaan Sääksmäelle, Pappilanlahden rantamille ja perheenjäseniä asuu edelleen samoilla seuduilla. Isännän synnyintalo löytyy vanhan Rauhalan kentän kupeesta.

Sen verran on emännässäkin sääksmäkeläisyyttä, että Viranmaan Liedontiellä, Putkinotkossa, suvun kesäpaikassa on ristiäset, rippijuhlat, häät ja suvun vanhimpien hautajaiset eletty. Ja elätään edelleen. Putkinotko- nimen Antti-pappa antoi paikalle jo vuosikymmeniä sitten. Ja kyllähän Putkinotkosta Joel Lehtosen Putkinotko-teos löytyykin.

Tällä hetkellä tuntuu jopa hieman häkellyttävältä, että nyt me, Harjunmajan isäntä ja sen emäntä, olemme asettumassa aivan samoille nurkille ja kulmille, jossa Joel Lehtonen, Kiiliän alapytingissä, viimeisteli kyseisen klassikkoteoksen. Kiiliän alapytinkiä vain enää ole.

Osallistuimme eilen Sääksmäen kirjastossa järjestettyyn Huittulan kylän vaiheet ja kulttuurin kukoistuskausi - iltaan. Ääriään myöten täydessä kirjastossa FM, opas, oman kylän likka, Riitta Rautanen johdatteli kuulijat upeasti Huittulan historiaan. Yleisö selkeästi nautti esityksestä, niin mekin. Saimme paljon arvokasta tietoa ja esityksen päätteeksi Rautanen näytti myös sarjan vanhoja valokuvia Valkeakosken kameraseura 74:n Huittula-näyttelystä vuodelta 1981.

Kuvien joukossa oli myös alla oleva Pekka Roulamon ottama kuva Allin vankkurit. Vankkureista pari rengasta ja muutama puuosa on edelleen tallessa.

On ilo oppia tuntemaan Huittulan historiaa, sen ihmisiä ja tapahtumia ja sitä, kuinka moninaista elämää Huittulassa on eletty satoja, jopa tuhansia vuosia sitten.

Matkamme Harjunmajassa on vasta alussa, mutta jo tässä vaiheessa tuntuu vahvasti siltä, että tälle matkalle meidän piti lähteä.







Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Onnellisia hetkiä

 Niinhän siinä sitten kävi, että tämä Harjunmajan blogi jäi varsin pienelle käytölle ja kirjoituksia tuli tehtyä kovin harvoin.  Blogikirjoitusten määrä ei ole millään tavalla suhteessa Harjunmajassa vietettyyn aikaan. Kahdeksan vuotta meni kuin hujauksessa ja me vietimme paljon aikaa Huittulassa osa-aika asuen. Paljon onnellisia hetkiä.  Mutta elämä kuljettaa ja nyt olemme jo kohta kaksi vuotta asuneet naapurikylän, Ritvalan, puolella Lepolassa.  Paljon on ehtinyt tapahtua. Ehdittiin tilata arkkitehdiltä piirustukset Harjunmajan piharakennuksista. Ehdittiin ostaa tontti Huittulasta ja piirtää meille loppuelämän koti. Talotehdas ei ehtinyt vielä alkaa rakennustöihin. Ja se tonttikin on jo myyty. Eikä sitä uutta piharakennusta ehditty rakentaa.  Löytyi siis Ritvalan kylästä Lepola. Retrohenkinen 70-luvun punatiilitalo peltojen keskeltä. Ei portaita, ei jyrkkiä rinteitä. Iso, valtava tasainen piha niittyineen. Paljon tilaa. Isot ikkunat. Hyvä olla.  Tätä kirj...

Niin meni pandemiavuosi, mutta Harjunmajassa elo on varsin turvallista!

 Mitä tehtiin Harjunmajassa erityisen paljon vuonna 2020... Etätöitä! Kyllä, emäntä sekä opiskeli että teki etätöitä Harjunmajan turvallisella karanteeni alueella niin kesällä kuin syksyllä.  Toki tehtiin myös paljon muuta, esimerkiksi yrttien kasvatusta. Emäntä ihan itse, omin pikkukätösin näppärästi nikkaroi kierrätysmateriaaleista > kuormalava, vanhoja ikkunoita, vanha hyllyn pätkä ja purkulautaa.... yrttilaatikon. Laatikossa kasvoi rosmariinia, oliiviyrttiä ja basilikaa. Viereisessä yrttilaatikossa kasvoi ruohosipuli, lipstikka ja huikea suklaaminttu.  Suklaaminttu kasvoi niin upeasti, että sitä saatiin kerätä useampi sato kesän ja syksyn aikana.  Basilika kasvatettiin itse siemenestä, mutta muut yrtit ostettiin Valkeakosken torilta forssalaiselta taimimyyjältä, jolta jo edellisenä vuotena oltiin ostettu hyvälaatuisia taimia.  Laatikoiden vierestä löytyy vielä maasta mäkimeiramia sekä sitruunamelissaa.  Kaikista näistä yrteistä ollaan nyt talven kesk...

Onhan ollut vuosi...

Todella, hävettää, kun katsoo Harjunmajan blogin päivitys"ahkeruutta" - lähes vuosi päässyt viilettämään ohi aivan huomaamatta. No, onhan meillä paljon tapahtunut -vuoden sisällä ollaan remotoitu yksi kaupunki asunto, muutettu  ja avattu kahvila - äkkiäkös siinä vuosi hurahtaa! Emäntä piti myös varsin Sääksmäki aiheisen näyttelyn Valkeakosken kaupunginkirjastossa - Mikko Carlstedt 125v. Näyttelyssä oli Mikko C:n teoksia pääosin Sääksmäen Huittulan maisemista ja Harjunmajan emäntä kirjoitti niihin runotekstit. Oli ilo saada toteuttaa tuo näyttely. Taas tuli huittulalaisuuteen uutta näkökulmaa. Harjunmajassa on vietetty aikaa välillä enemmän, välillä vain piipahtaen. Kesäksi isäntä rakensi etelärinteeseen upean terassin, jonne tehtiin kierrätysmaterialeista = kuormalavoista oleskelunurkka. Tukeva ruokailuryhmä löydettiin kotimaiselta Tammiston puulta, kyllä on ollut hyvä valinta! Grillikausi avattiin jo huhtikuun alussa ja meillä on tapana Harjunmajassa nauttia ulkoruokin...