Siirry pääsisältöön

Harjunmaja herää eloon


Kun ensimmäisen kerran kesän loppupuolella 2015 ajoimme Sääksmäen Huittulan kylään ja nousimme ylös rinnettä Kiiliänmäkeen ja hiljensimme pienen mummonmökin kohdalla, ajattelin itsekseni, toivottavasti mieheni Timo painaisi nyt kaasua - hullu se on, jos tuosta innostuu.




Tieltä ei rakennuksia "runsas puustoisen tontin" siimeksestä meinannut nähdä ollenkaan. Mökki pilkisti pusikoiden takaa toki kuiskaten:" Käykäähän peremmälle".
Kun muutama päivä myöhemmin karautimme pihaan autolla ja jalkauduimme mittailemaan tonttia ja kurkkimaan nurkkia, tiesin sen - tämä on meidän.
Energiat kulttuurihistoriallisesti merkittävässä Huittulankylän Kiiliänmäessä, harjun laella, Harjunmajassa olivat sellaiset, että oksat pois - myös kirjaimellisesti.

Tästä se alkaa - Harjunmajan isännän ja sen emännän seuraavan kymmenen vuoden projekti...


Tässä me olemme, isäntä Timo ja sen emäntä Petra - onnellisina pienessä pakkassäässä auringon paistaessa Kiiliänmäessä joulun välipäivinä 2015.

Ensimmäinen syksy on mennyt risusavottaa tehden ja iltasella on tehty suunnitelmia niin keittiöstä, saunasta kuin puuliiteristä...
Hienointa Harjunmajan elämässä on se, kun meillä ole minnekään kiire. Tässä me olemme <3 Ja pikkuhiljaa toteutetaan suunnitelmia omaan tahtiin.

Minä odotan jo kevättä, jotta pääsen näkemään mitä salaisuuksien puutarhasta löytyy.



Isännällä oli lomaa joulun 2015 välipäivät ja ne vietimme pitkälti Kiiliänmäessä risusavotassa. Ensilumi, kun toi jo muutoinkin runsaaseen risujen määrään "mukavan" lisän. Onneksi suuremmilta vaurioilta vältyttiin.


Yhden päivän aikana voi saada aika paljon aikaiseksi! :-D Isäntä elementissään!

:-D Kuvaa en saa nyt käännettyä oikein päin - mutta nuttu nurinpäin, onni oikeinpäin!


Kirjastonhoitaja Alli Lehmusvuoren viehättävä pikkupirtti on herännyt eloon. Allin muistoa kunnioitetaan säilyttämällä mahdollisimman paljon Harjunmajaa vanhaa entistäen ja vanhaa säilyttäen. Talon mukana siirtyi myös mittava joukko merkittäviä Sääksmäen historian palasia mm. vanhoina kirjoina, lehtileikkeinä, lehtinä yms. Nämä arkistoidaan ja museoidaan tuleville sukupolville.



Eilen päiväkävelyllä löysimme tontin rajalta (Valkeakosken kaupungin tontin puolelta) muinaisjäännöksen vanhasta kellarista. Kellari on löydetty ja merkitty museoviraston muinaisjäännöskarttaan 2009 sähkölinjojen kaivuutöiden ohessa. Muinaisjäännös on vanhaa historiallista Huittulan kylätontin asumusta vuosisatojen takaa. Ensi kesänä putsaan muinaisjäännöksen ympäriltä heinät ja rikkaruohot. Kulttuuriympäristöjen ja muinaisjäännösten hoitaminen on ihanaa kotiseututyötä ja mielenkiintoinen harrastus.

Näissä maisemissa ei ihminen voi muuta, kuin olla onnellinen ja kiitollinen. <3
 



Kommentit

  1. Tervetuloa Huittulaan <3 Maailman parhaaseen paikkaan. Tällä seudulla on hyvät kemiat ja ihmiset viihtyvät. Me paluumuutimme tänne, teidän naapurustoon n. 10 vuotta sitten. Raivaamista on tehty täälläkin ja sellaisia remontteja, jotka ovat välttämättömiä, mutta vanhaa kunnioittaen :) Takaan, että teille tulee ihanat vuodet täällä :) t. tuulikki-mummeli naapurista <3

    VastaaPoista
  2. Näipäs teidät vilaukselta eilen, kun kävimme viemässä lastenlasten kanssa isäni haudalle kynttilän. Hän olisi eilen täyttänyt 100 vuotta. Sainpas teiltä heilautuksenkin takaisin. Kiitos! Käykääpäs joskus pistäytymässä meillä.

    VastaaPoista
  3. Kiitos, kiitos - molemmille ja tapaamisiin! :-)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Niin meni pandemiavuosi, mutta Harjunmajassa elo on varsin turvallista!

 Mitä tehtiin Harjunmajassa erityisen paljon vuonna 2020... Etätöitä! Kyllä, emäntä sekä opiskeli että teki etätöitä Harjunmajan turvallisella karanteeni alueella niin kesällä kuin syksyllä.  Toki tehtiin myös paljon muuta, esimerkiksi yrttien kasvatusta. Emäntä ihan itse, omin pikkukätösin näppärästi nikkaroi kierrätysmateriaaleista > kuormalava, vanhoja ikkunoita, vanha hyllyn pätkä ja purkulautaa.... yrttilaatikon. Laatikossa kasvoi rosmariinia, oliiviyrttiä ja basilikaa. Viereisessä yrttilaatikossa kasvoi ruohosipuli, lipstikka ja huikea suklaaminttu.  Suklaaminttu kasvoi niin upeasti, että sitä saatiin kerätä useampi sato kesän ja syksyn aikana.  Basilika kasvatettiin itse siemenestä, mutta muut yrtit ostettiin Valkeakosken torilta forssalaiselta taimimyyjältä, jolta jo edellisenä vuotena oltiin ostettu hyvälaatuisia taimia.  Laatikoiden vierestä löytyy vielä maasta mäkimeiramia sekä sitruunamelissaa.  Kaikista näistä yrteistä ollaan nyt talven keskellä saatu nauttia ihania yrt

Ny se o valmis! Tulkoon tuiskut ja tuulet, sateet tai porottavat auringon säteet!

Jaa, että mikä on valmis?! No Harjunmajan uusi uljas katto - tai, korjattakoon sen verran, että katto on kyllä muilta osin sama, kuin ennenkin, mutta siinä on uudet komeat kattotiilet ja tietysti ajanmukaiset rännit. Mutta on se sitten komee!! Ja kun Kattokeskus sitten viimein pääsi ihan pihaan saakka, niin homma kävi kyllä sukkelasti. Ei jäänyt isännälle paljon muuta hommaa, kuin olla vahdissa, että homma sujuu - ja sujuihan se. Mutta ensin hetki taaksepäin - tälläinen näkymähän meillä oli syyskuussa 2015. Eipä tuosta paljon sammalainen katto näy, mutta ei näy paljoa koko mökistäkään. :-) Kun sitten kattofirman poijaat saapuivat, olikin edessä pieni, yhden koivun kokoinen, ongelma. Eipä tuosta isolla kuorma-autolla sitten mennäkään. Ammattimieshän siihen apuun tarvittiin, kun sattui puu olemaan sitten vielä sähkölinjojen välissä. Mutta tunti ja puu oli kaadettu! Loistavaa työtä kerrassaan! Sitten alkoikin itse katon entraus. Isäntä itsehän oli jo aikaisemmin purkanut

Onhan ollut vuosi...

Todella, hävettää, kun katsoo Harjunmajan blogin päivitys"ahkeruutta" - lähes vuosi päässyt viilettämään ohi aivan huomaamatta. No, onhan meillä paljon tapahtunut -vuoden sisällä ollaan remotoitu yksi kaupunki asunto, muutettu  ja avattu kahvila - äkkiäkös siinä vuosi hurahtaa! Emäntä piti myös varsin Sääksmäki aiheisen näyttelyn Valkeakosken kaupunginkirjastossa - Mikko Carlstedt 125v. Näyttelyssä oli Mikko C:n teoksia pääosin Sääksmäen Huittulan maisemista ja Harjunmajan emäntä kirjoitti niihin runotekstit. Oli ilo saada toteuttaa tuo näyttely. Taas tuli huittulalaisuuteen uutta näkökulmaa. Harjunmajassa on vietetty aikaa välillä enemmän, välillä vain piipahtaen. Kesäksi isäntä rakensi etelärinteeseen upean terassin, jonne tehtiin kierrätysmaterialeista = kuormalavoista oleskelunurkka. Tukeva ruokailuryhmä löydettiin kotimaiselta Tammiston puulta, kyllä on ollut hyvä valinta! Grillikausi avattiin jo huhtikuun alussa ja meillä on tapana Harjunmajassa nauttia ulkoruokin